Herrojen kulttuuriretki, osa 1:
Päivä Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla

Katso video ja tutustu Langinkosken keisarilliseen kalastusmajaan! Kaikki herrojen seikkailuvideot löydät sivun lopusta.

Herrojat lähtevät Helsingistä Pernajan kautta kohti Kotkaa ja Langinkosken keisarillista kalastusmajaa. Venäjän tuleva keisari Aleksanteri III vieraili kesällä 1880 luonnonkauniilla Langinkoskella ja sen ympäristössä ja ihastui paikkaan välittömästi. Hänelle rakennettiinkin kalastusmaja vuonna 1889. Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna viettivät Langinkoskella huolettomia kesäpäiviä lapsineen nauttien kalastuksesta, puunhakkuusta, ruoanlaitosta ja toisten seurasta.

Katso kuvia ja lue herrojen matkapäiväkirja:

Herrojen Kulttuuriretki starttaa tänä kesänä jo seitsemättä kertaa. Kesäsää ei näytä ainakaan Helsingissä suosivan matkalaisia, mutta herrat pakkaavat laukkunsa rutiinilla auton takakonttiin ja matkaan kohti Kymenlaakson delta-aluetta lähdetään hyvissä ajoin, hymyssä suin ja intoa puhkuen. Seikkailu odottaa!

Koska viidenkymmenen kilometrin päässä sijaitseva Porvoo on ”aivan liian lähellä”, se on jätetty jo alkuvaiheessa pois matkasuunnitelmasta. Vanha Porvoo on upea, erinomainen päiväretken kohde ympäri vuoden nähtävyyksineen ja ravintoloineen, mutta nyt ollaan suuntaamassa ihan ennen näkemättömään paikkaan.

Ennen ensimmäiseen Museokortti-kohteeseen saapumista herrat poikkeavat Pernajan kirkossa.

Pernaja on ruotsinkielinen pieni kunta itäisellä Uudellamaalla ja sen sijainti kapean ja kiharaisen tien takana on kuin herran kukkarossa. Tänne herroja ajaa halu nähdä vanha 1400-luvun harmaakivikirkko. Kirkko on osa jokaisen kulttuuriretken ohjelmaa ja ajomatka tuottaakin palkinnon.

Pernajan kirkon saarnastuoli on 1600-luvulta.

Kirkon tunnelma johdattaa mielen satojen vuosien taakse ja yllättäen tajuamme itsensä Mikael Agricolan syntyneen Pernajassa vuonna 1510. Muistomerkillä käydään kumartamassa suomen kielen isää.

Seuraavaksi herrat suuntaavat kohti Kotkassa sijaitsevaa Langinkosken keisarillista kalastusmajaa, joka on rakennettu vuonna 1889.

Langinkosken keisarillinen kalastumaja on tuttu kolmikolle koulun luokkaretkiltä. Hetkinen… aikaahan tuosta onkin jo kulunut kymmeniä vuosia, eivätkä muistikuvat ole enää kovinkaan tarkkoja.

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja rakennettiin keisari Aleksanteri III:lle ja hänen puolisolleen keisarinna Maria Fjodorovnalle.

Aleksanteri III:n vuonna 1888 tekemä päätös majan rakennuttamisesta oli pitkän harkinnan tulos ja paikka onkin upea.

Tuvan keittiössä keisarinna kääri hihansa ja valmisti perheelleen muun muassa lohikeittoa.

Langinkosken komeiden lohien innoittama mahtava hirsihuvila paljastuu kuitenkin oppaan mukaan ”vain” keisarilliseksi piknik-kohteeksi. Tsaariperhe on seurueineen saapunut merenlahdelle parin kilometrin päähän, viettänyt palvelijoineen kosken rannalla kesäisen päivän ja nukkunut kenties päiväunet yläkerran kamareissa. Tsaaritar on keittänyt lohikeittoa omalle perheelleen, omin käsineen, majan vaatimattomasti varustetussa keittiössä.

Kalastusmajan haluttiin olevan tyyliltään mahdollisimman yksinkertainen.