Yhteen kiedottu

Mira Kankaanrannan maalauksissa ihminen sulautuu osaksi luontoa ja etsiytyy kohti sen olemisen tapaa ja rytmiä. Luonnon kiertokulku on teoksissa läsnä niin versomisen, kukoistuksen kuin lakastumisen kautta. Muodonmuutos läpäisee lopulta myös ihmisen, kietoo hänet osaksi flooraa ja faunaa.

Luonnon ja ihmisen ohella maalauksissa punoutuvat yhteen ulkoinen ja sisäinen, näkyvä ja näkymätön maailma. Teokset kasvavat lähiympäristön havainnoinnista sekä haltioitumisesta luonnon yksityiskohtien ja värien äärellä. Yhtä lailla kuvat nousevat tunnelmista, tunnetiloista ja intuitiivisesta tekemisestä. Maalausten maisemissa on aina läikähdys mielikuvituspuutarhaa – kuva ylittää todellisuuden.

Samalla kun maalausten kuvastoon limittyy niin elämältä kaikonnut kuin elollinen, maatuva ja orastava, löytyvät vastinparit myös katoavaisuudesta ja jatkuvuudesta sekä haavoittuvuudesta ja hoivaavuudesta. Olemisen hauraus kaikkine kipuineen maastoutuu hehkuvan kasvillisuuden huomaan. Melankoliset mielenliikkeet tiivistyvät etenkin ihmisolentoisiin hahmoihin, jotka paljaina ja vereslihalla voi tulkita tunteiden personifikaatioiksi. Hahmojen lempeässä murheellisuudessa ja hellyttävässä rujoudessa kaikuu myötäelävä lohtu.

Kankaanrannan teokset kehkeytyvät pikkuhiljaa, kerros kerrokselta ilman luonnoksia tai tarkkaa suunnitelmaa. Kädenjälki on orgaanisen kiemurtelevaa, etsiskelevää ja maalikerroksista laskostuvaa. Kerroksiin kätkeytyy maalausprosessin kokeilut ja harhapolut. Kuva puhuu tekijälle ohjaten kulkuaan. Toistuvat ja teos teokselta kumuloituvat symbolit rakentavat omaleimaisen kuvamaailman, joka koskettaa yhteistä ja jaettua ihmisyyttä.

Mira Kankaanranta (s. 1983) on torniolaislähtöinen kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Teijolla, Salossa. Kankaanranta on valmistunut Saimaan ammattikorkeakoulusta. Hän on osallistunut useisiin yksityis- ja yhteisnäyttelyihin ympäri Suomen. Hänen teoksiaan lukeutuu niin Valtion teostoimikunnan, Aineen taidemuseon ja Rovaniemen kaupungin kokoelmiin.