Toista maata

Kansallismuseossa keväällä 2021 avautuva Toista maata on itsenäinen näyttely, mutta rakentaa samalla sillan Kansallismuseon perusnäyttelyn kahden muun osan, Esihistorian ja Suomen tarinan, välille ja täydentää Kansallismuseon uudistuneen perusnäyttelyn kiehtovaksi kokonaisuudeksi.

Toista maata -näyttely kuvaa aikaa, jossa Suomi-nimistä valtiota ei ollut vielä olemassa. Toista maata kertoo, kuinka suomalaisuus on rakentunut – ja kuinka sitä on rakennettu. Näyttely ihmisistä ja muutoksista tuo esille alueen kansainvälisen ja monimuotoisen menneisyyden aina 1000-luvulta, läpi Ruotsin ja Venäjän vallan ajan, itsenäistymisen alkuun. Toista maata -näyttelyn keskeiset näkökulmat kiteytyvät kolmeen: Ihmisyys, Usko ja Me osana maailmaa.

Keskiaikaiset pyhimysveistokset, tietäjien taikaesineet, huittislaisen Momman Siinan tekstiilit, Elias Lönnrotin tohvelit, lasten lelut ja monet muut esineet kertovat samaistuttavalla ja kiinnostavalla tavalla ihmisyydestä ja uskosta. Toisin kuin mihin olemme tottuneet, historiaa ja valtaa tulkitaan näyttelyssä tavallisen ihmisen näkökulmasta. Tuttu narratiivi näyttäytyy uudessa valossa, kyseenalaistamattomana pidetty totuus historiastamme altistetaan vaihtoehtoisille tulkinnoille.

Toista maata -näyttelyn käsikirjoitus on toteutettu monialaisena yhteistyönä. Näyttelyn käsikirjoitusta ovat olleet tekemässä kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme, professori Tuomas Heikkilä ja runsas joukko eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita.

Kaikki muuttuu koko ajan. Yksilöt kiitävät kehdosta hautaan, maa kohoaa, vesistöt puhkovat uusia reittejä, floora ja fauna muuttuu, ihminen muokkaa ympäristöä, yhteisöt muuttuvat, valtiot muodostuvat ja muuttuvat, kielet ja uskot vaihtuvat, tieto valtaa alaa, tietoisuus muuttuu, muoti muuttuu. ~Juha Hurme, 2020