Scope

Seinille ripustettavat valokuvapohjaiset teokset ovat Saku Soukan ottamia valokuvia vuosilta 2015–2021, jotka hän on kahta lukuunottamatta vääristänyt yksinkertaisen tekoälytyökalun avulla. Soukka on valinnut joitakin kohtia valokuvistaan, jonka jälkeen hänen käyttämänsä työkalu on täyttänyt nuo valitut alueet uusilla pikseliyhdistelmillä imitoiden, tai yrittäen imitoida valokuvien ”todellisuutta” – ikään kuin ehdottaen, että kuva voisi muuntua valitulla alueella tällaiseksi kameran tekemän ehdotuksen sijaan. Lopputulokset ovat usein surrealistisella tavalla vinksahtaneita tai häiriintyneitä.

Readymade-esineistä koostuva installointi puolestaan tuo yhteen nykyihmisen käyttämiä teknisiä kommunikaatiolaitteita tai niiden osia sekä orgaanisia elementtejä kuten puunkappaleita. Teknisiä laitteita Soukka on erilaisin menetelmin työstänyt varsinaisesta käyttötarkoituksestaan etäälle, yleensä silminnähden rikkinäiseen tilaan.

Kokonaisuuden nimikkoteos videoessee Scope (2020) koostuu ohjelmoiduista valokuvista, tekstistä ja musiikista. Teoksen alkupuolella ”minä” ja ”sinä” yhdistyvät, jonka jälkeen ihmismieli tuntuu olevan jokseenkin häilyvässä tilassa. Hän lentelee impulsiivisesti eri maihin ja harhailee itsensäkin yllättäen, suorittaa erilaisia toimia ja ajatuksia sekä vastaanottaa ja lähettää erilaisia viestejä.

Meri tahtoo lisää suolaa -ääniruno (2018) puolestaan tuo näyttelytilaan hitaita laajoja äänikaaria, joissa kertojaääni venyy, kajahtelee ja jankkaa kuin jonkun lentoyhtiön asiakaspalveluchatistä karannut botti, joka on päättänyt kokeilla siipiään. Kertoja X lentää, hautautuu, nukkuu, miettii omaa olemassaoloaan, aikamatkustaa ja monistuu.

Scope-teoksille on yhteistä autenttisuuden mietiskely. Niissä nousee esiin minuuden häilyminen, ihmismielen hauraus sekä tekoälyn ja ihmisen välinen vuorovaikutus.

Teoskokonaisuuden tekemistä ja esittämistä Vaasan Taidehallissa ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahasto.

Saku Soukka työskentelee videon, valokuvan ja installoinnin parissa. Teokset peilaavat minuuden ja toiseuden sekä hybridin käsitteitä. Kohtaamiset ja vuoropuhelut sisäisen ja ulkoisen, pysähtyneisyyden ja liikkeen sekä orgaanisen ja teollisen välillä ovat läsnä. Soukka on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2016. Näyttelytoiminnan lisäksi hän on mm. julkaissut valokuva- ja runokirjan Paperipeili (Noxboox 2016). www.sakusoukka.com