Kipsipossu ja pellavankukka

Valkoinen lapinlehmä Kajava seisoo tanakoilla jaloillaan vihreällä alustallaan. Pää on hieman kääntyneenä ja korvat ovat höröllään. Kun H. Juvonen ikuisti Kajavan kipsiin vuonna 1910, se sai olla lajinsa ja rotunsa edustaja, muotovalio ja esimerkki. Hellyttävää näissä eläinten ”pienoismalleissa” on se, että niihin muovaillut eläimet esiintyvät omalla nimellään pienintäkin porsasta myöten ja ne todella ovat eläinten muotokuvia, joissa jokainen täplä, pilkku ja sorkka kohdillaan.

Museo Skogsterin alakerrassa avautuu 17.9.2024 näyttely, joka kertoo Kajavan ja Kajavan kavereiden tarinan. Kipsipossu ja pellavankukka -näyttely koostuu Mustialan maatalousoppilaitoksen ja Lyseon havaintoesineistä.

1900-luvun alkupuolella kansakunnan tavoitteena oli terveen ja tuottavan kotieläinkannan luominen. Kun karjanhoidon opetus kehittyi, myös opetusmateriaalin tarve kasvoi. Veistos mahdollisti sen, että eläin saatettiin nostaa pöydälle tarkasteltavaksi ja siitä pystyi hahmottamaan sen luuston, asennon ja muodot vapaammin kuin valokuvasta. Se oli ikään kuin 3D -mallinnus eläimestä, joka haluttiin tallentaa.

Alkoi erikoinen ajanjakso suomalaisessa kuvanveistossa ja käsityössä. Suomen kotieläimistä muovattiin luonnollisen näköisiä pienoisveistoksia ja korkokuvia. Eläinveistoksia tilattiin moniin muihinkin tarkoituksiin, kuten lahjaesineiksi ja palkinnoiksi. Taiteilijan työhuoneena toimivat useimmiten tallit, navetat, riihet tai jopa talon tupa. Eläimet kuvattiin niiden omassa elinympäristössään ja samalla tutustuttiin kunkin yksilön ominaisluonteeseen.

Mutta kaikkea ei tehty itse. Myös Saksasta hankittiin veistoksia esimerkiksi upeista lämminverihevosista. Olihan Saksa maa, jossa suomalaiset eläinlääkäritkin koulutettiin vielä sotien jälkeenkin. Saksasta löytyi myös muuta koulujen pöydille nostettavaksi. Siellä tehtiin käsityönä upeita kasvien mallinnuksia. Pikkutarkoista malleista voi tarkastella terälehtiä, heteitä ja varren kaaria. Ikään kuin vahasta olisi luotu mikroskooppikuva kasvista.

Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan toimipisteen juuret ulottuu suomalaiseen peltomultaan jo 1500-luvun läänityksiin. Käytännöllis-tietopuolinen maanviljelysoppilaitos perustettiin vuonna 1840 ja se oli maamme ensimmäinen. Mustialan perinneyhdistys ry hallinnoi oppilaitoksen museokokoelmaa ja osa näyttelyn esineistä on lainattu sieltä. Esineitä myös Hämeenlinnan lyseolta!

17.9.2024 – 7.1.2025, Museo Skogster 2 krs. Raatihuoneenkatu 8, Hämeenlinna

Tervetuloa!