Omat nimet kirjoissa

Omat nimet kirjoissa -näyttely esittelee kävijöille leikin ja erityisesti pihaleikkien historiaa niin Suomessa kuin Kainuussa. Leikki käsitteenä mielletään ennen kaikkea työn vastakohdaksi ja lasten toiminnaksi.

Leikki myös yhdistää ja moni leikki vaatii onnistuakseen useamman osallistujan. Monet ryhmäleikit, kuten hipat ja piiloset ovat olleet pitkään suosittuja. Monilla nykypäivänäkin leikittävillä leikeillä on pitkät juuret historiassa, esimerkiksi ruutuhyppelyä on leikitty jo 1500-luvun Euroopassa.

Vuosikymmeniä suosittuja leikkejä ovat olleet hippa, kahden tulen välissä, poliisi ja rosvo, twist, jalkapallo sekä erilaiset kiipeily- ja voimainkoetteluleikit. Leikit ovat olleet moninaisia; leikeissä on matkittu aikuisten toimia, esitetty eläimiä ja pelattu erilaisia pelejä.

Leluina ovat toimineet esimerkiksi luonnonmateriaalit, kuten kivet ja kävyt sekä itsevalmistetut esineet, kuten ritsat, puu-jalat ja pallot. Palloja on valmistettu esimerkiksi puusta ja lehmän karvoista.

Näyttelyssä esitellään perinteisiä pihapelejä ja -leikkejä, kuten palloleikkejä, kymmenen tikkua laudalla, väri ja tervapata. Usein pihapeleissä oli selkeät säännöt, joita pelaajat noudattivat. Pihaleikit puolestaan olivat vapaampaa toimintaa. Samuli Paulaharjun tallentamana tiedetään Kainuussa lasten leikkineen muun muassa hippasilla oloa, karhua, kirppua ja erilaisia pallopelejä. Lisäksi leikkeihin on aina liittynyt erilaiset loruja. Esimerkiksi Kainuussa lapset ovat käyttäneet ensimmäisen hipan valinnassa seuraavaa lorua:

”Yksis, toksis,
toravia, käräviä,
käymään, näymään,
niippuu, naappuu,
sulavata suitsaa,
valavata vaitsaa,
kirjava käsi, koukkusormi,
mene metsään,
pukkaa tästä pää pois.”

Leikkien historiatiedon lisäksi galleriahuoneessa on nähtävissä museon kokoelmista leluja. Kävijöillä on myös mahdollisuus päästä itse leikkimään ja jakamaan omia leikkimuistojaan. Näyttely ilahduttaa ja yhdistää kaiken ikäisiä kävijöitä.