Sarka-sunnuntai – Muistikuvia 1920–1930-luvun maaseudun lapsiköyhyydestä ja sijoituslasten arjesta

1920–1930-luvuilla Suomessa elettiin murroksen aikaa. Vasta itsenäistynyt valtio oli toipumassa vuoden 1918 sisällissodasta ja toisaalta kehittymässä agraariyhteiskunnasta kohti modernimpaa maailmaa. 1930-luvun alussa maailmanlaajuinen lama ajoi Suomenkin talouselämän kriisiin, niin kutsuttuun ”pula-aikaan”. Tilanne heijastui etenkin maaseudun tilattomaan väestöön ja pienviljelijäperheisiin, joiden arki oli muutenkin ollut tasapainoilua jatkuvan niukkuuden ja puutteen rajamailla. Yhteiskunnalliset kriisit koettelivat lapsia ja ovat luoneet aikuisuuteen, ja jopa yli sukupolvien, saakka säilyneitä muistoja.

Esitelmän keskiössä ovat erityisesti kaikkein huonoimmassa asemassa olleet lapset, kuten huutolais- ja sijoituslapset, joiden kokemus on usein jäänyt tieteellisessä tutkimuksessa katveeseen. Huutolainen oli huoltajaa tai kotia vailla oleva lapsi, vanhus tai vammainen, jonka kunta luovutti hoidettavaksi huutokauppaa muistuttavassa tilaisuudessa pienintä korvausta vaativalle yksityiselle henkilölle.

Turun yliopiston Suomen historian väitöskirjatutkija FM Maria Syväniemi tutkii väitöskirjassaan 1920–1930-luvun maalaislasten kokemuksia ja muistoja huono-osaisuudesta muistitiedon ja valokuvien avulla. Sarka-sunnuntain esitelmässään Syväniemi kertoo väitöstutkimuksensa pohjalta esimerkkejä siitä, millaista köyhien lasten arki on ollut sotien välisessä Suomessa ja miten sitä on eri vuosikymmeninä muisteltu. Miten entiset lapset kokivat köyhyyden ja miten nämä kokemukset ilmenevät eri tavoilla yksilön, yhteiskunnan ylisukupolvisuuden tasoilla? Entä miten aikuisten tuottamasta materiaalista on mahdollista tavoittaa lapsen näkökulma maailmaan?

Sarka-sunnuntai klo 13 museon päärakennuksen seminaaritila Riihessä. Esitelmätilaisuuteen on vapaa pääsy ja pääsyliput museoon ovat koko päivän ajan puoleen hintaan.