Patrik Rastenberger: Murheen kääntöpiiri

Patrik Rastenbergerin teossarja Murheen kääntöpiiri sai alkunsa, kun hän löysi sukunsa kirjahyllystä Kaarlo Hildenin kirjoittaman kirjan ”Maapallon esihistorialliset ja nykyiset ihmisrodut”. Kirja on rotuopillinen tietokirja 1930-luvulta. Se oli oman aikansa tieteellistä valtavirtaa, ja sen kirjoittaja oli maantieteen professorina kirjan julkaisun aikaan. Kirjan selaaminen tuotti oivalluksen; miten eroa oman kulttuurimme ja muiden välillä on aikoinaan luotu asenteellisia etnografisia kuvia ja tiedettä hyväksikäyttäen.

Kirjan löytymisen aikaan Rastenberger työskenteli Itä-Helsingissä asuvien maahanmuuttajien kanssa. Työskennellessään hän kohtasi suomalaisessa yhteiskunnassa piilevän rakenteellisen rasismin vaikutuksiin. Vaikka olemme saman yhteiskunnan jäseniä, elämme rinnakkaisissa maailmoissa. Maahanmuuttajat elävät omissa yhteisöissään erillään muusta väestöstä. Suomessa on oltu kyvyttömiä näkemään kaikkia niitä etuoikeuksia mitä meillä on verrattuna maahanmuuttajiin. Emme ole myöskään ymmärtäneet kolonialistisen historian painolastia, jota maahanmuuttajat usein kantavat mukanaan kotimaastaan saapuessaan Suomeen.

Eurooppalaisiin valtioihin iskostunut rakenteellinen rasismi on vuosisatoja jatkuneen kolonialistisen politiikan ja koulutuksen seurausta. Rakenteellinen rasismi tarkoittaa rasismia yhteiskunnallisena ongelmana, joka näkyy esimerkiksi syrjintänä koulutuksessa, työelämässä tai asuntomarkkinoilla. Se estää ihonvärin – tai jonkun muun valtaväestöstä poikkeavan ominaisuuden – takia tietyiltä ihmisryhmiltä yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumisen. Rakenteellinen rasismi piiloutuu näennäisen neutraaleihin toimintatapoihin, joiden tarkoituksena on ylläpitää vallitsevia valtarakenteita. Nämä asenteemme ja epäluulomme ovat pitkään jatkuneen asennemuokkauksen tulos.

Murheen kääntöpiiri havainnollistaa miten rakenteellinen rasismi on rakentunut osana eurooppalaisen kulttuurin historiaa myös Suomessa. Teossarjassaan Rastenberger yhdistää vanhoja etnografisia valokuvia, omia kuviaan sekä sukunsa arkistoja linssipohjaisilla tekniikoilla. Murheen kääntöpiiri on tutkimusmatka etnografisen valokuvan ja rasististen rotuoppien tunkkaiseen maailmaan. Se näyttää, miten antropologiaa ja etnografista valokuvaa on 1900-luvulla käytetty luomaan syrjivää maailmanjärjestystä politiikan ja hallinnon välineenä. Vanhojen valokuvien yhdistäminen uusiin, antaa mahdollisuuden luoda uusia narratiiveja historian ja nykypäivän välille, ja katsoa kuvia uudesta näkökulmasta.

Sarjan nimi Murheen kääntöpiiri viittaa Claude Levi-Straussin kirjaan Tristes Tropiques, joka ilmestyi 1950-luvulla. Kirjan edustaman strukturalistisen näkemyksen mukaan havaintomme maailmasta tuottaa meille kuvan todellisuudesta, mutta vasta omaksumamme kulttuuri ohjaa meitä tulkitsemaan sitä. Nykyisen visuaalisen kulttuurintutkimuksen mukaan luomme ja muokkaamme aktiivisesti ympäröivää kulttuuria. Kuvalliset ja kielelliset representaatiot muokkaavat maailmaa ja käsitystämme siitä jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.

Tutkimalla miten käsitystämme todellisuudesta on luotu, toivottavasti voidaan myös korjata maailmankuvaamme liittyviä virheitä. Murheen kääntöpiirin tarkoituksena on tunnistaa vääriä asenteita ja purkamalla prosessia kääntää katse siihen, miten kuvamme todellisuudesta on rakennettu.

Tekijänä kysyn: voiko taiteen avulla purkaa yksikielisen- ja kulttuurisen kansallisvaltion myyttiä, paikantaa nykyisen rakenteellisen rasismin historiallisia juuria ja viitoittaa tietä kohti moniarvoisempaa ja- muotoisempaa yhteiskuntaa?