Kuvanveistäjä ja taidevalaja Arttu Halonen

Suomen ensimmäinen ammatillinen taidevalaja, kuvanveistäjä Arttu Halonen (1885–1965) sai kipinän kuvanveistoon ja taidevaluun vanhimmalta veljeltään kuvaveistäjä Eemil Haloselta. Ulkomailla opiskellessaan Eemil-veli oli tutustunut taidevaluun, jota hän ryhtyi yhdessä 18-vuotiaan Artun kanssa kokeilemaan Lapinlahden Nerkoolla. He edistyivät yrityksen ja erehdyksen kautta ja hakivat käytännön neuvoja myös kuvanveistäjä Emil Wikströmiltä.

Arttu Halonen jatkoi vuodesta 1912 lähtien taidevalua Nerkoon vanhassa meijerissä, kunnes se tuhoutui tulipalossa kesällä 1917. Sisällissodan jälkeen Arttu Halonen hankki taidevalimoa varten tontin ja talon Lapinlahden rautatieaseman läheisyydestä. Valimo aloitti virallisesti toimintansa 1919. Ensimmäinen suurikokoinen valu oli Eemil Halosen Vapaus Iisalmen sankarihaudalle 1920. Arttulassa valetuista teoksista mainittakoon myös Viipuriin sijoitettu Jussi Mäntysen Hirvi, 1928, sekä Helsingissä Johannes Haapasalon Apostoli Johannes, 1930, ja Felix Nylundin Kolme seppää, 1932.

Arttu Halosen ura taidevalajana kesti puoli vuosisataa, virallisena elinkeinotoimintanakin 35 vuotta. Vuosikymmenten aikana monet suomalaiset taidevalajat saivat oppinsa häneltä – ja pronssivaloksia Artun pajassa tehtiin toista tuhatta.

Arttu Halosen taiteellinen toiminta oli aktiivisimmillaan 1910-luvulla. Näyttelyiden lisäksi hän osallistui useisiin veistoskilpailuihin. Arttu Halosen tuotanto on pienehkö: tietoja on noin kuudestakymmenestä teoksesta. Pienoisveistosten aiheina ovat usein ihmiset arkisissa hetkissään. Arttu Halonen on valmistanut myös lyyrisiä ja tyyliteltyjä naishahmoja sekä muotokuvia sukulaisistaan ja tuttavistaan.

Taiteelliseen tuotantoon voidaan lukea monet taideteollisuustuotteet, kuten taontatyöt sekä pronssiset korut ja sinetinpäät.

Arttu Halosen julkisia taideteoksia ovat Lapinlahden graniittinen sankarihautamuistomerkki, 1920, ja siihen toisen maailmansodan jälkeen liitetty pronssinen Partiosotilas-reliefi, 1941, sekä SM-aitajuoksija Lauri Karimon muistomerkki, 1952.