EMILIA PENNANEN Mirage | Poriginal galleria 11.–28.3.

Mirage (kangastus, näköharha) on optinen harha, missä valo heijastuu ja hajoaa eri kerroksiksi ilman eri lämpöasteissa. Kangastuksessa voimme joskus nähdä asioita, jotka ovat horisontin ulottumattomissa, tai se voi luoda peilikuvan maisemasta, joka liikkuu ylösalaisin ilmassa.

Amerikan Yhdysvaltojen länsirannikolla syntynyt maisemavalokuvauksen perinne on ollut alusta alkaen mukana luomassa kuvastoa ajatukselle vapaudesta ja loputtomuudesta, romantisoidusta tuntemattomuudesta, kuulumattomuuden tunteesta ja luonnon kohtaamisesta. Tällainen vapauden kaipuun täyteinen luonnehdinta on myös ominaista taiteen ja pop-kulttuurin kautta tutuksi tulleille amerikana-folkloressa esiintyville matkakertomuksille, joissa liikutaan Amerikan lännessä, aavikoilla ja matkalla kohti jotain suurempaa päämäärää.

Näyttely Mirage on saanut alkunsa maisema-konseptin sisälle rakennetun unelman vapauden illuusion tarkastelusta. Työssään taiteilija Emilia Pennanen pohtii, mitä kangastus pitää sisällään, mistä ‘maisema’ koostuu. Työ tutkii Amerikan Yhdysvaltojen länsirannikolla 1800-luvun puolivälissä syntyneen perinteen jättämää jälkeä, jossa maisema sijaitsee etäisyyden päässä katsojasta. Työskentelyn lähtöpisteenä on vuodenvaihteessa 2019–2020 tehty kolmen viikon mittainen automatka Yhdysvaltojen länsirannikon Kalifornian, Nevadan ja Arizonan -osavaltioihin, jolloin Pennanen kuvasi ja tutki matkalla kohtaamiaan paikkoja. Hän keskittyi kuvaamaan klassisessa maisemavalokuvauksessa epätarkaksi jätettyä ja etäännytettyä maisemaosuutta, joihin lukeutuvat maa, kasvillisuus ja taivas. Pennasen pyrkimys oli lähentyä paikassa olemisen kokemusta ruumiillisesti ja tehdä teoksia, jotka mukailisivat paikan kokonaisvaltaista olemusta, joka ylittää inhimillisen näkemisen rajat.

Läsnäolon, kosketuksen ja valokuvan jäljen kautta Pennanen on uudelleenrakentanut osia kohtaamistaan paikoista ja hetkistä. Samanaikaisesti hän on kuvataiteen keinoin tehnyt oman tulkintansa kuvista, lauluista ja tarinoissa esitetystä maisemasta. Lopputulos on pirstaleinen: maisema avautuu moniulotteisena ja upottavana paikkana, joka on rönsyilevä ja alati liikkeessä oleva. Teokset muodostavat maiseman, jossa on vesistöjä, maata, tuulta, auringonlaskuja, aurinkoa, ihmisen ja enemmän-kuin-ihmisen jälkiä. Samalla ne ovat tulkintoja matkalla koetuista paikoista ja nähdyistä maisemista. Näyttelykokonaisuus muodostuu erilaisten kuvantuottamisen tekniikoiden kautta valmistuneista veistoksista sekä ääniteoksesta.

Taiteen edistämiskeskus on tukenut taiteilijan työskentelyä ja näyttelyn valmistusprosessia.

Taiteilijaesittely

Emilia Pennanen on Helsingissä työskentelevä kuvataiteilija. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelmasta (2022) ja valokuvataiteen kandidaatiksi Maryland Institute College of Art -taideakatemiasta, Yhdysvalloissa (2014). Pennanen työskentelee valokuvan, veistoksen, tekstin ja äänen parissa.
Hänen taiteellisen prosessi alkupiste on valokuvassa, josta hän työstää eri materiaaleille vedostettuja valokuvaveistoksia. Hänen työskentelyä johdattaa intuitio ja jatkuva uteliaisuus valokuvan aistillisiin ja aineellisiin ominaisuuksiin. Pennasen työskentely koostuu valokuvaan pohjautuvien teosten valmistamisesta ja niiden esittämisestä näyttelyiden muodossa.
Hänen viimeisiä näyttelyitä ovat Finnish Spirit – Identity -ryhmänäyttely Lapinlahden Lähde galleriassa (2023), Mirage-yksityisnäyttely Taidekeskus Mältinrannan Studiossa (2022), Almost there -yksityisnäyttely V1 Galleriassa (2021) sekä Unfold-ryhmänäyttely Suomen valokuvataiteen museossa (2020). Pennanen työskenteli SÍM-residenssissä, Islannissa marraskuussa 2022.

www.emiliapennanen.com