Kaapon matkassa

Viljo Josef Gabriel Virtanen (1886–1959) tunnetaan paremmin taidemaalari Kaapo Wirtasena. Taiteilijan opiskeluaikoina vuosisadan vaihteessa Suomen taide-elämä oli murroksessa, kun vanhat realistiset tai kansallisromanttiset käsitykset taiteesta saivat väistyä modernin taiteen tieltä. Toisin kuin monet aikalaisensa, Wirtanen kuitenkin käänsi usein katseensa menneeseen.

Kaapo Wirtasen tuotantoon kuuluu paljon maisemakuvauksia, maaseudun eläimiä ja erilaisia rauhallisia interiöörikuvia. Wirtanen oli taitava myös ihmisten kuvaajana. Taulujen lisäksi hän teki paljon kirjojen ja lehtien kuvituksia sekä maalasi teatterikulisseja. Hän myös työskenteli nuorena vastavalmistuneena taiteilijana kansatieteellisen aineiston kerääjänä eteläisessä Hämeessä. Tuolta ajalta on peräisin myös hänen innostuksensa perinteistä talonpoikaisesineistöä kohtaan. Värikkäät ryijyt, talonpoikaistyyliset kaappikellot ja muut huonekalut toistuvat usein hänen maalauksissaan.

Hyvinkäälle Kaapo päätyi avioiduttuaan Anni Vähäkallion kanssa. Kun Vähäkallion arkkitehtiveli Väinö hankki Kytäjän kartanon itselleen 1928, Wirtasen perhe alkoi viettää kesiään kartanon mailla.

Kaapo Wirtanen teki elämänsä aikana useamman kansainvälisen maalausmatkan ympäri Eurooppaa. Suurimman vaikutuksen hänen työskentelyynsä teki kuitenkin Pariisi, joka oli 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten kansainvälisen taiteen ehdoton keskus. Pariisin aika oli Wirtaselle lyhyt mutta ratkaiseva. Pariisissa omaksuttu valon ja värin käsittely sekä eloisan pehmeä maalaustapa säilyivät hänen taiteensa keskeisinä piirteinä pitkään kotiinpaluun jälkeen.