Samemuseet Siida

23.6.2020–31.3.2021

 Inträde med Museikortet
Utställning

Albma olbmot - Oikeita ihmisiä

Sámemusea Siidda molsašuddi čuovgagovvačájáhus “Albmo olbmot” stelle oaidninláhkái Pekka Sammallahti čáhppesvilges čuovgagovaid davvi olbmuin sin árgabeaivvi birrasiin čieža sierra jahkelogus, gitta 1960-logu rájes.

Saamelaismuseo Siidan vaihtuva valokuvanäyttely "Albma olbmot" asettaa näytteille Pekka Sammallahden mustavalkoisia henkilökuvia pohjoisen ihmisistä arkisissa ympäristöissään seitsemältä vuosikymmeneltä, aina 1960-luvulta lähtien.

Suomeksi alempana

Guovddážis leat Deanu čázádaga ássit, muhto govat leat maiddái Anáris, Eanodagas, Soađegilis, Gárasavvonis, Jielleváris, Várjjagis ja Álaheaivuonas.

Čájáhusa namma speadjalastá eamiálbmogiid vuogi gohčodit iežaset olbmui albma olmmožin.
Pekka Sammallahti lea beakkán eandalii bargguinis sámegielain ja kultuvrrain. Son lea Oulu universiteahta emeritusprofessor, ja ain nana váikkuheaddji sámegielaid buorrin. Sammallahti dovdosamos duojit leat su sámegiela sátnegirjjit. Son lea riegádan Helssegis, muhto ássan beali eallimisttis Veahčakis Ohcejogas. Čuovgagovven lea čuvvon Sammallahti mielde jo 50-logus ja dan son lea árben áhkustis, roavvenjárgalaš čuovgagovvejeaddji Hildur Larsonis. Su viellja lea riikkaidgaskasaččat beakkán čuovgagovvejeaddji Pentti Sammallahti.

Sammallahti lea lágidan priváhta čájáhusaid Anáris (2013), Roavvenjárggas (2015), Oulus (2015) ja Heahtás (2016) ja oassálastán oktasaš čájáhusaide Münchenis (2011), Pariissas (2011), Helssegis (2016) ja Kuopios (2016). Lassin Sammallahti lea čájehan govaidis Guossáma Luonddugovva -dáhpáhusas (2015) ja Camera Borealis -dáhpáhusas Anáris (2016). Dujiin fuopmášahtti lea ovttas Antti Haatajain almmustahtton duodji “Tuulessa Roihuava maa” (Tammi 2017), mii oaččui gudnemáinnašumi Jagi luonddugirji -gilvvus j. 2017.

Čájáhusa kuráhtorin lei Marja Helander. Helander lea dovddus čuovgagovvadáiddár, gii maŋimuš jagiid lea viiddidan barggus oanehisealligovaid dahkamii. Sámemusea Siida lea buvttadan čájáhusa.

Muhto dange maŋŋil eat sáhte bidjat servoša boarrásepmosiid dearvvašvuođa vára vuollái dábálaš rahpanávvudemiin - dábálaš dilis čieža logijagi áigge govvejuvvon olbmot livčče lean min gudneguossit.

***
Keskeisinä ovat Tenon vesistön varren asukkaat, mutta kuvia on myös mm. Inarista, Enontekiöltä, Sodankylästä, Kaaresuvannosta, Jällivaarasta, Varangilta ja Alattiovuonolta. Näyttelyn nimi heijastelee useiden alkuperäiskansojen tapaa kutsua omiansa oikeiksi ihmisiksi.

Pekka Sammallahti on tullut tunnetuksi ennen kaikkea työstään saamen kielten ja kulttuurin parissa. Hän on Oulun yliopiston emeritusprofessori, ja edelleen vahva vaikuttaja saamen kielien hyväksi. Sammallahden tunnetuimpia töitä ovat saamen kielten sanakirjat. Hän on kotoisin Helsingistä, mutta asunut puolet elämästään Utsjoen Vetsikossa. Valokuvaus on kulkenut Sammallahden mukana jo 50-luvulta ja periytyy isoäidiltä, rovaniemeläiseltä valokuvaajalta Hildur Larssonilta. Hänen veljensä on kansainvälisesti tunnettu valokuvaaja Pentti Sammallahti.

Kuvistaan Pekka Sammallahti on pitänyt yksityisnäyttelyitä Inarissa (2013), Rovaniemellä (2015). Oulussa (2015) ja Hetassa (2016) sekä osallistunut yhteisnäyttelyihin Münchenissä (2011), Pariisissa (2011), Helsingissä (2016) ja Kuopiossa (2016). Lisäksi Sammallahti on esitellyt kuviaan Kuusamon Luontokuva -tapahtumassa (2015) ja Camera Borealis -tapahtumassa Inarissa (2016). Teoksista merkittävin on yhdessä Antti Haatajan kanssa julkaistu teos "Tuulessa roihuaa maa" (Tammi 2017), joka sai kunniamaininnan Vuoden luontokirja -kilpailussa v. 2017.

Näyttelyn on kuratoinut Marja Helander. Helander on tunnustettu valokuvataiteilija, joka viime vuosina on laajentanut työskentelyään lyhytelokuvien pariin. Näyttelyn on tuottanut Saamelaismuseo Siida.

Emme voi riskeerata yhteisön vanhimpien terveyttä tavallisilla avajaisilla – normaalioloissa seitsemän vuosikymmenen aikana kuvatut henkilöt olisivat olleet kunniavieraitamme.

Berätta för dina vänner!

Print version

Voit ostaa Museokortin tästä museokohteesta tai verkosta

Museets kontaktuppgifter

Samemuseet Siida
Inarintie 46, 99870 Inari

0400 898 212

Museets hemsida

Inträdesavgifter

Inträde med Museikortet
Inträde med Museikortet

10/8/5 €

Betalningssätt

Kulttuuriseteli, Virikeseteli ja TYKY-kuntoseteli käyvät pääsylippujen ja vuosikorttien maksuvälineinä Siidassa.

  • facebook
  • instagram

Öppet

Må 09:00-17:00
Ti 09:00-17:00
On 09:00-17:00
Tu 09:00-17:00
Fr 09:00-17:00
Lö 09:00-17:00
Sö 09:00-17:00

1.6.-1.9. må-sö 9-17, 1.10.-31.12. ti-sö 10-17. Jultid 2020: 24.12. 10-14, 25.12. 13-17 och 26.12. 13-17. 1.1.-31.5.2021 må-lö 10-17

Poikkeusolosuhteiden vuoksi suosittelemme varmistamaan museon avautumispäivämäärän ja aukioloajat museon omilta kotisivuilta ennen museovierailua.

Teman

Näyttelyn tekstit kielillä

MUSEER NÄRA MÅLET

  • Kuusamo hembygdsmuseum
     
     

    Kuusamo hembygdsmuseum

    Bondeliv, vardagsliv och firande, från Kuusamo under de första decennierna av 1900-talet.

     
  • Särestöniemimuseum
     
     

    Särestöniemimuseum

    Särestöniemi museum i Kaukonen invid Kittilä presenterar konstnär Reidar Särestöniemis (1925-1981) konst,...

     
  • Samiland
     
     

    Samiland

    Pohjolan alkuperäiskansan historiaa, kulttuuria ja mytologiaa tuhansien vuosien ajalta.

     
  • Lapplands Skogsmuseum
     
     

    Lapplands Skogsmuseum

    På Lapplands Skogsmuseum får du reda på hur skogsarbetarna levde och arbetade under 1900-talet.

     
  • Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo
     
     

    Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo

    Museon perusnäyttely kulkee aikamatkana 1900-luvun alusta aina 1960-luvulle asti kertoen Kuolajärven eli...

     
  • Museo-Galleria Alariesto
     
     

    Museo-Galleria Alariesto

     
  • Arctic Centre
     
     

    Arctic Centre

    Millaista on elämä maapallon pohjoisosissa? Tutustu arktiseen arkeen, pohjoisten kansojen elämäntapoihin ja...

     
  • Rovaniemi konstmuseum Korundi
     
     

    Rovaniemi konstmuseum Korundi

    Suomalaista nykytaidetta 1940-luvulta nykypäivään Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta ja vaihtuvin...

     
  • Tiedekeskus Pilke
     
     

    Tiedekeskus Pilke

    Näe metsä puilta Tiedekeskus Pilkkeessä

     
  • Rovaniemi hembygdsmuseum
     
     

    Rovaniemi hembygdsmuseum

    Pöykkölä-nimisen tilan neljä alkuperäistä ja 13 muualta siirrettyä rakennusta kuvastavat rovaniemeläisen...

     
  • Palsa museum
     
     

    Palsa museum

    Taiteilija Kalervo Palsan (1947-1987) kotimökki ja Getsemane-ateljee Kittilän keskustassa.

     
  • Lapplands landskapsmuseum
     
     

    Lapplands landskapsmuseum

    Lapin maakuntamuseo sijaitsee Rovaniemellä Arktikum-talossa.

     
  • Guldmuseet
     
     

    Guldmuseet

    Berättelsen om guldet och människan: färgrik Lapplands guldhistoria och internationell guld tradition under...

     
 
 
 
 
 
.