Rauman taidemuseo

24.9.2011–5.2.2012 NÄYTTELY/TAPAHTUMA PÄÄTTYNYT

 Sisäänpääsy museokortilla
Näyttely

Saima ja Vihtori

Rauman taidemuseo jatkaa näyttelysarjaa, jossa esitellään alueella toimineita keskeisiä taiteilijoita. Vuorossa on näyttely Vihtori Ylisen (1879-1953) ja Saima Tigerstedt-Ylisen (1878-1978) elämästä ja tuotannosta. Heillä oli erityisen merkittävä rooli raumalaisessa taide-elämässä 1920-luvulla. Näyttely ja samalla julkaistava kirja valottavat taiteilijaparin elämää eri näkökulmista. Taiteilijaparin opiskeluaikaa sekä perhe-elämää kuvittaa laaja säilynyt valokuvamateriaali.

Voit ostaa Museokortin tästä museokohteesta tai verkosta

Saima oli syntyjään Tuuloksesta, ruotsinkielisestä aatelissuvusta, ja Vihtori taas maanviljelijäperheestä Yläneeltä. He tapasivat vuonna 1899 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa. Avioiduttuaan vuonna 1905 he matkustivat hää- ja opintomatkalle Pariisiin ja palattuaan rakensivat Yläneen Elijärven rannalle taiteilijahuvilan, Hauenkuonon, jossa he asuivat lähes koko elämänsä ajan. Hauenkuonon esikuvana olivat kansallisromantiikan ajan taiteilijahuvilat, jossa jokainen yksityiskohta oli taiteilijan valmistama tai suunnittelema. Suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat sekä Vihtori että Saima, molemmat mm. maalasivat seinämaalauksia rakennukseen. Saima sisusti kotia käsitöillään - ryijyillä ja gobeliineilla.

1920-luvulla Yliset asuivat Raumalla lasten koulunkäynnin takia. He osallistuivat Rauman taide-elämään ja viettivät aikaa mm. tunnetun satakuntalaisen kulttuuritoimijan Jalmari Karhulan kanssa. Karhuloihin Saima ja Vihtori olivat tutustuneet jo Pariisissa. Suuri osa taiteilijaparin maalaustuotannosta koostuu Rauma-aiheista.

Vihtori Ylinen teki mittavan tuotannon maisema- ja maaseutuaiheiden kuvaajana. Osa aiheista liittyy koulujen opetustaulujen tekoon, jonka takia hän matkusti eri puolilla Suomea. Vihtori oli myös suosittu muotokuvamaalari. Hän maalasi mm. taidemaalari Viktor Westerholmin sekä raumalaisten rautatien asemapäälliköiden muotokuvia. Kiinnostavan henkilökuvien kokonaisuuden muodostaa hänen vapaamuotoisempi tuotantonsa, perheen ja sukulaisten muotokuvat.

Saiman maalasi pääosin akvarelleja, aiheina mm. Vanha Rauma, interiöörit ja asetelmat. Näyttelyssä sekä taidehistorioitsija Liisa Murtin julkaisuun kirjoittamassa artikkelissa pohditaan myös naistaiteilijan asemaan liittyviä ongelmia. Saiman maalaustuotanto on määrällisesti pienempi kuin Vihtorin. Yhteisessä kodissa Saiman roolina oli ensisijaisesti vastata perheen arjesta Vihtorin hankkiessa toimeentuloa.

Näyttelyhankkeen yhteydessä dokumentoitiin molempien taiteilijoiden tuotantoa ja digitoitiin yli
1000 valokuvaa pariskunnan perhealbumeista. Taideteoksia löytyi kartoituksessa kaikkiaan yli 300. Vihtori Ylisen teoksia kuuluu mm. Valtion taidemuseon, Turun taidemuseon ja Rauman taidemuseon kokoelmiin, mutta pääosa näyttelyn lähes 200 teoksesta on yksityiskokoelmista. Projektista, näyttelysuunnittelusta, julkaisun toimituksesta ja taitosta on vastannut taidehistorian maisteriopiskelija Laura Kokkonen.

Näyttelyyn ja julkaisuun liittyvä tutkimusta sekä painatusta on tukenut Eevi ja Jalmari Karhulan rahasto.


HUOM! Pidennetty näyttelyaika: Saima ja Vihtori on esillä helmikuuhun 2012 saakka.

Lisätietoja:
Laura Kokkonen (laura.kokkonen@raumantaidemuseo.fi, puh. 0440-224157) ja amanuenssi Henna Paunu (henna.paunu@raumantaidemuseo.fi, puh. 0440-224155)

Kerro tästä myös ystävillesi!

Tulostusversio sivusta

Museon yhteystiedot

Rauman taidemuseo
Kuninkaankatu 37, 26100 Rauma

(02) 822 4346

Museon kotisivut

Pääsymaksut

Sisäänpääsy museokortilla
Sisäänpääsy museokortilla

6/3/0 €

Maksutavat

käteinen, yleisimmät pankki- ja luottokortit.

  • facebook
  • twitter
  • instagram

Aukioloajat

Ma Suljettu
Ti 12:00-17:00
Ke 12:00-17:00
To 12:00-17:00
Pe 12:00-17:00
La 11:00-16:00
Su 11:00-16:00

Kohdetta lähellä olevat museot

  • Rosenlew-museo
     
     

    Rosenlew-museo

     
  • Louhisaaren kartano
     
     

    Louhisaaren kartano

    Flemingien ja Mannerheimien ainutlaatuinen vie kävijät 1600–1800-lukujen aatelisperheen elämään.

     
  • Rauman museo, Marela
     
     

    Rauman museo, Marela

    Marela esittelee vauraan raumalaisen laivanvarustajaperheen asumista ja elämistä Rauman purjelaivamerenkulun...

     
  • Rauman merimuseo
     
     

    Rauman merimuseo

    Rauman merimuseo kertoo keskiaikaisen kaupungin olemassaolon elinehdoista: merestä ja merenkulusta.

     
  • Satakunnan Museo
     
     

    Satakunnan Museo

    Museon uusi perusnäyttely Elonmerkkejä kertoo kolmessa kerroksessa menneiden ja nykyistenkin sukupolvien...

     
  • Luontotalo Arkki
     
     

    Luontotalo Arkki

     
  • Rauman museo, Vanha Raatihuone
     
     

    Rauman museo, Vanha Raatihuone

    Vuonna 1776 valmistuneessa Vanhassa Raatihuoneessa voi vierailla vaihtuvissa näyttelyissä, tutustua Rauman...

     
  • Emil Cedercreutzin museo
     
     

    Emil Cedercreutzin museo

    Kokemäenjoen luonnonkauniilla rantatörmällä sijaitseva Emil Cedercreutzin museo on yhdistelmä taidetta ja...

     
  • Casa Haartman
     
     

    Casa Haartman

    Axel ja Hedvig Haartmanin ainutlaatuinen taiteilijakoti Naantalissa.

     
  • Wahlbergin museotalo, Uusikaupunki
     
     

    Wahlbergin museotalo, Uusikaupunki

    Puutalokaupungin ja merenkulun historiaa koko perheelle.

     
  • Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo
     
     

    Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo

    Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo esittelee raumalaisen tehtailijapariskunnan edustuskodin ja...

     
  • Porin taidemuseo
     
     

    Porin taidemuseo

    Rohkea ja kokeilunhaluinen nykytaiteen museo.

     
  • Rauman museo, Kirsti
     
     

    Rauman museo, Kirsti

    Merimiehen kotimuseo Kirsti esittelee asumista Vanhassa Raumassa 1900-luvun alusta 1970-luvulle.