Näyttely
 Sisäänpääsy Museokortilla
 

Kuvanveistj ja taidevalaja Arttu Halonen

Taidemuseo Eemil, Lapinlahti

  • 16.5.2024–29.9.2024

120 vuotta lapinlahtelaista taidevalua -juhlavuoden nyttely Taidemuseo Eemilin Studiossa

 
Kuvanveistj ja taidevalaja Arttu Halonen

Suomen ensimminen ammatillinen taidevalaja, kuvanveistj Arttu Halonen (1885–1965) sai kipinn kuvanveistoon ja taidevaluun vanhimmalta veljeltn kuvaveistj Eemil Haloselta. Ulkomailla opiskellessaan Eemil-veli oli tutustunut taidevaluun, jota hn ryhtyi yhdess 18-vuotiaan Artun kanssa kokeilemaan Lapinlahden Nerkoolla. He edistyivt yrityksen ja erehdyksen kautta ja hakivat kytnnn neuvoja mys kuvanveistj Emil Wikstrmilt.

Arttu Halonen jatkoi vuodesta 1912 lhtien taidevalua Nerkoon vanhassa meijeriss, kunnes se tuhoutui tulipalossa kesll 1917. Sisllissodan jlkeen Arttu Halonen hankki taidevalimoa varten tontin ja talon Lapinlahden rautatieaseman lheisyydest. Valimo aloitti virallisesti toimintansa 1919. Ensimminen suurikokoinen valu oli Eemil Halosen Vapaus Iisalmen sankarihaudalle 1920. Arttulassa valetuista teoksista mainittakoon mys Viipuriin sijoitettu Jussi Mntysen Hirvi, 1928, sek Helsingiss Johannes Haapasalon Apostoli Johannes, 1930, ja Felix Nylundin Kolme sepp, 1932.

Arttu Halosen ura taidevalajana kesti puoli vuosisataa, virallisena elinkeinotoimintanakin 35 vuotta. Vuosikymmenten aikana monet suomalaiset taidevalajat saivat oppinsa hnelt – ja pronssivaloksia Artun pajassa tehtiin toista tuhatta.

Arttu Halosen taiteellinen toiminta oli aktiivisimmillaan 1910-luvulla. Nyttelyiden lisksi hn osallistui useisiin veistoskilpailuihin. Arttu Halosen tuotanto on pienehk: tietoja on noin kuudestakymmenest teoksesta. Pienoisveistosten aiheina ovat usein ihmiset arkisissa hetkissn. Arttu Halonen on valmistanut mys lyyrisi ja tyyliteltyj naishahmoja sek muotokuvia sukulaisistaan ja tuttavistaan.

Taiteelliseen tuotantoon voidaan lukea monet taideteollisuustuotteet, kuten taontatyt sek pronssiset korut ja sinetinpt.

Arttu Halosen julkisia taideteoksia ovat Lapinlahden graniittinen sankarihautamuistomerkki, 1920, ja siihen toisen maailmansodan jlkeen liitetty pronssinen Partiosotilas-reliefi, 1941, sek SM-aitajuoksija Lauri Karimon muistomerkki, 1952.

**

Taidemuseo Eemil on avoinna psntisesti: to–pe klo 11–16, la–su klo 11–15

Kesn 2024 laajemmat aukioloajat:
12.6.–30.6. ke–su klo 11–18
1.7.–4.8. ti–su klo 11–18
5.8. alkaen to–pe klo 11–16, la–su klo 11–15

Kerro tästä myös ystävillesi!

  • Facebook
  • X
  • Instagram
  • WhatsApp

Museon yhteystiedot

Taidemuseo Eemil
Suistamontie 3, 73100 Lapinlahti

040 187 2678

Museon kotisivut

Yhteydet julkisilla

Näytä reitti museolle Matkahuollon reittioppaassa

×

Katso reitti Matkahuollon reittioppaassa

Päämäärä:

Taidemuseo Eemil, Suistamontie 3, 73100 Lapinlahti


Lähtöpiste:






Tai lataa Reitit ja Liput -sovellus

Pääsymaksut

Sisäänpääsy Museokortilla
Sisäänpääsy Museokortilla

10/8/0 .

Maksutavat

Museossa kyvt Smartum- ja Edenred-kortti, -mobiilimaksu ja -setelit sek Tyky-kuntosetelit.

Aukioloajat

Ma Suljettu
Ti Suljettu
Ke 11:00-18:00
To 11:00-18:00
Pe 11:00-18:00
La 11:00-18:00
Su 11:00-18:00

Museo on suljettu uudenvuodenpivn, loppiaisen, pitkperjantain ja psiisen, vapun, helatorstain, juhannuksen, pyhinpivn, itsenisyyspivn ja joulun aikaan. Kokoelmanyttely on avoinna nyttelyvaihdon aikana.

Näyttelyn tekstit kielillä

 

Kohdetta lähellä olevat museot