Hannele Rantala & Kari Soinio: Laskoksia

Laskoksia-näyttely käsittelee muistamista ja unohdusta, muutoksia ja menetyksiä tasoilla, jotka ulottuvat henkilökohtaisesta yleiseen. Erilaiset ajat ja paikat laskostuvat toisiinsa, kuvat kannattelevat muistia. Taidenäyttely poimii esiin yhtäältä ajankohtaisia, toisaalta ikuisia aiheita yksinäisyydestä ja eristyksissä olosta muistamiseen ja traumoihin. Tekijät ovat pohtineet, miten peloissaan olo ja pakolaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle, ja miten menetykset muuttavat ihmistä. Historia ja ajallisuus, ikä ja ruumiillisuus kuuluvat näyttelyssä lähestyttäviin kysymyksiin. Kuolema on läsnä, niin kuin se elämässä on. Näyttelyn olennainen konteksti ovat olleet korona-pandemian aikana käydyt keskustelut.

Hannele Rantalan teoskokonaisuus yhdistää valokuvia kahdesta sarjasta. Ensimmäinen on kuvattu Patareissa, käytöstä poistetussa virolaisessa neuvostoajan vankilassa. Toinen kuvasarja hahmottaa rinnakkaismaailmaa vankilalle, unenomaisia hetkiä. Visuaalisesti erilaiset kuvat käyvät keskenään poeettista vuoropuhelua.

Kari Soinion teokset käsittelevät sitä, miten vanhempien ja sisarusten menettäminen vaikuttaa omakuvaan ja käsitykseen maailmasta. Perheen yhteisen muistin katoaminen ja yksinäisyys saavat teoksissa yleisiä piirteitä, menetyksen kokemus on yleisinhimillinen. Kuvissa on kysymys myös ihmisen suhteesta ympäristöönsä.

Hannele Rantala (s. 1952) on käsitellyt taiteessaan muun muassa identiteetin muotoutumisen, rasismin, ajallisuuden ja katoamisen teemoja. Hän on toteuttanut myös performansseja, joissa häpeän tunne on ollut keskeinen tekijä. Usein teosten lähtökohtana on ollut ihmisten tarve kokea ystävällisyyttä.