Jyrki Kallio-Koski: valokuvanäyttely Raittijärvi – Kaijukan kylä

Jo koululaisena Kallio-Koski kiinnostui luonnossa kulkemisesta ja sen taltioimisesta valokuvaamalla Kemijoen suiston lintujen kevät- ja syysmuuttoa. 1960-luvun lopulla alkaneet kalastus- ja vaellusreissut Lappiin herättivät kiinnostuksen myös ihmisen ja luonnon välisen vuoropuhelun taltioimiseen. Samalla valokuvaaminen muuttui entistä tavoitteellisemmaksi.

”Tietoni saamelaisten elämästä perustui kirjojen ja elokuvien välittämiin mielikuviin, jotka houkuttelivat samoilemaan Lappiin. Retkeilin Enontekiön Pöyrisjärven ja Haltin maisemissa muutamia vuosia ennen kuin opin tuntemaan paikallisia ihmisiä ja sain luvan lähestyä heitä kameran linssin läpi. Raittijärven poromiehiä tapasin ensimmäisen kerran toukokuussa 1975 Pihtsusjärvellä ja vuotta myöhemmin otin ensimmäiset kuvani kaijukkalaisista. Nyt kuvia Yliperän ihmisistä ja luonnosta on arkistossani useita tuhansia.

Näyttelystä keskustelimme kyläläisten kanssa ensimmäisen kerran vuosituhannen vaihteessa, ja kyläyhteisö antoi ajatukselle varauksettoman tukensa”, Jyrki Kallio-Koski kertoo.

Raittijärven saamelaiskylän elämäntyyli ja maailmankuva ovat houkutelleet Kallio-Koskea dokumentoimaan kylän arkea ja poronhoitoyhteisön elämäntavan siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Yksi Raittijärven kylän erikoisuuksista on sen sijainti. Kylä sijaitsee Enontekiön kunnan pohjoisimmassa osassa, Yliperällä, Käsivarren erämaa-alueen sisällä. Kylään johtaa noin 40 kilometrin pituinen polku­tie, jota pitkin nykyisin kuljetaan talvella moottorikelkalla ja kesäaikaan mönkijällä. Aiemmin kylään pääsi vain hiihtäen tai kävellen. Raittijärveläisten elämän perustana on poro ja poronhoito. Kylässä on kymmenkunta taloa, joissa asutaan poronhoidon vuotuiskierron mukaan. Kylä ei kuitenkaan ole koskaan autio, vaan aina jossakin talossa ollaan paikalla.

Näyttely on kunnianosoitus kylän ihmisiä ja tätä elämäntapaa kohtaan.