Näyttely
 Sisäänpääsy Museokortilla
 

Inkilnhovin elm 1900-luvun alussa Millerin sisarusten kuvaamana

Mikkelin valokuvakeskus, Mikkeli

  • 19.5.2022–20.8.2022

 
Kuvateksti:Virrantorpan silta
Photo: Virrantorppa Bridge

Juvalaisen Inkiln kartanon historia ulottuu 1500-luvulle. Tuolloin seutua kutsuttiin Laihaniemeksi. Inki-niminen mies oli se, joka tarinan aloitti: vuonna 1572 Ingilss mainitaan olleen kolme hevosta, kolme lehm, seitsemnlammasta ja vuohi. Perinne on silynyt.

Vuosisatojen kuluessa Inkilnhovi on vaihtanut omistajaa useaan otteeseen. Pistoolisepp Tuomas Juhonpoika isnni tilaa 1600-luvulla. Hn jtti jlkeens tilalle yh kytss olevan nimen Sepnniemi.

Suuren Pohjansodan aikaan 1700-luvun alussa isnnyyden jakoivat Tawastin veljekset, joiden elm svyttivt useat seikkailut, sotavankeudet, pakenemiset ja niist seurannut sankaruus. Heidn sisarensa Kristina Tawastavioitui liivinmaalaisen Kristian Wahlin kanssa. Arvellaan, ett Wahl olisi tuonut Balttiasta hernelajikkeen, joka tunnetaan Lundin geenipankissa nimell ”Inkiln herne”.

Inkiln suuri nousukausi koettiin Poppius-suvun aikana 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkuvuosina. Poppiukset olivat juvalaista pappissukua ja omistivat mys Vehmaan kartanon.

Poppiuksen perikunnalta kartanon osti 1847 kersantti Karl Miller, jonka suvun omistuksessa kartano oli 1970-luvulle saakka, jolloin Martti ja Annukka Talvela ostivat tilan. Inkilnhoviin tehtiin mittava peruskorjaus vuosien1979–81 aikana. Talveloiden kiinnostus ekologiseen viljelyyn hersi niin vuosina, jolloin perhe asui Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa, josta ekoajattelu alkoi levit mys Suomeen.

Martti Talvelan kuoltua vuonna 1989 kartanon omistaa Talveloiden tytr Johanna miehens Severi Hirvosen kanssa. Elinkeinona on luomuveljely ja lammastalous.

Valokuvaus kehittyi merkittvksi tallennusmuodoksi Millerin suvun aikakaudella. Inkilnhovin jmist ksitt parikymment kuva-albumia ja tuhansia kuvia. Nyt esill olevaan nyttelyyn on valikoitunut kuvia vainmuutamasta albumista, jotka ovat Ella, Hugo ja August (Atte) Millerin kokoamia. Tarkkaa selvyytt ei ole siit, mitk noiden albumien otokset ovat kenenkin nppilemi. Nin ollen tss nyttelyss voi olla mainitun kolmikonlisksi useammankin Millerin otoksia.

Millerien valokuvien aiheet ovat yhtlt perhealbumeissa yleisesti nhtyj tilannekuvia, toisaalta ne kertovat kuvaajan pyrkimyksist synnytt jotakin klassista – elettiinhn tuolloin Suomen taiteen kultakautta, eivtkMilleritkn ole voineet vltty nkemst Albert Edelfeltin tai Akseli Gallen-Kallelan maalauksia.

Nyttelyn kuvat ovat perisin Johanna Hirvosen/Inkilnhovin, Heikki Millerin, Risto Millerin ja Torsti Millerin kokoelmista.

Nyttelyn on kuratoinut ja toteuttanut Mikkelin valokuvakeskuksen taiteellinen johtaja TaM Olli Jaatinen.

Kerro tästä myös ystävillesi!

Museon yhteystiedot

Mikkelin valokuvakeskus
Puistokatu 3

045 1494 866

Museon kotisivut

Yhteydet julkisilla

Näytä reitti museolle Matkahuollon reittioppaassa

×

Katso reitti Matkahuollon reittioppaassa

Päämäärä:

Mikkelin valokuvakeskus, Puistokatu 3


Lähtöpiste:






Tai lataa Reitit ja Liput -sovellus

Pääsymaksut

Sisäänpääsy Museokortilla
Sisäänpääsy Museokortilla

6/3/0

Maksutavat

Pankkikortit
Luottokortit
Museokortti
Smartum-kulttuurisetelit

Aukioloajat

Ma Suljettu
Ti Suljettu
Ke 11:00-17:00
To 11:00-17:00
Pe 11:00-17:00
La 11:00-15:00
Su Suljettu

Suljettu arkipyhin.

Näyttelyn tekstit kielillä