Kemin taidemuseo

13.1.2017–12.3.2017 NÄYTTELY/TAPAHTUMA PÄÄTTYNYT

Näyttely

Sata taiteen vuotta - Itsenäisyyden vuosikymmenet Kemin taidemuseon kokoelmissa

Sata taiteen vuotta - Itsenäisyyden vuosikymmenet Kemin taidemuseon kokoelmissa 13.1.-12.3.2017

Ei Museokortti-museo

Kemin taidemuseossa avautui 13.1.2017 näyttely, joka on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Museon omista kokoelmista kootun näyttelyn kautta tarkastellaan Suomen satavuotisen historian murroskohtia aina 1900-luvun alusta tähän päivään saakka. Teosten kautta tarkastellaan sitä, miten taide on liittynyt itsenäisen Suomen vaiheisiin, millaista Suomen taide-elämä on ollut itsenäisyyden aikana ja miten kuvataiteilijat ovat ottaneet kantaa ajassa liikkuviin kysymyksiin.

Vanhimmat esillä olevat teokset ovat ajalta ennen itsenäisyyttä. Suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme niin kutsutun kultakauden aikana vuosina 1880-1910. Taiteilijat opettivat suomalaisia huomaamaan oman maansa kauneuden ja erikoislaatuisuuden. Esimerkkiteoksia tältä ajalta näyttelyssä on esim. Pekka Haloselta, Otto Valleniukselta ja ja J.K. Kyyhkyseltä. Itsenäistymistä seuranneelta sisällissodan ajalta näyttelyssä on esillä kaksi teosta: Magnus Enckellin vuodelta 1918 oleva öljymaalaus Kapinavuosi 1918 ja Kaarlo Lamminheimon akvarelli Sotavankeja työssä (1918). Teokset kuuluvat harvoihin ajan kuvauksiin.

1920-luvun suomalainen taidepolitiikka torjui kaikkia äärimmäisiä taidesuuntauksia. Uusi itsenäinen kansakunta ja valtio halusi kirkastaa kuvaansa sellaisella kuvataiteella, joka sopi julkisuuteen ja edustaviin monumentaalisiin tehtäviin. Näkyvimmin esimerkkiä noudatti Wäinö Aaltonen. Taidemuseossa on esillä mm. Aaltosen öljymaalaus Kalvea impi. Kalvean immen tarina kuuluu Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen tarinoihin. 1920-luvulla maalaustaiteessamme nousivat myös talonpoikaiset arvot. Se ilmeni erityisesti maaseutumaiseman, talonpojan työn ja saavutusten kuvaamisena. Taidemuseon näyttelyssä on esillä mm. Eero Nelimarkan teoksia, jotka kuvaavat eteläpohjalaista lakeusmaisemaa harmonisesti ja vähäeleisesti. Nelimarkka nostettiinkin 1920-luvun lopussa ja 1930-luvun alussa suomalaisen maiseman tulkiksi.

Taidemuseon kokoelmaan kuuluva Matti Visannin teos Jäämerentie (1932) on litografia, jonka taiteilija teki ikäänkuin matkamuistoksi, todisteeksi tekemästään Petsamon matkasta kesällä 1932. Petsamo oli Suomen itäinen käsivarsi vuosina 1920-1944. Petsamoon kohdistettiin toiveikkaita katseita Suomen "Eldoradona", ja siitä toivottiin Suomen teollisen nousun kannattelijaa. Muita taidemuseon näyttelyssä esillä olevia varhaisia Lapin kuvaajia ovat mm. Aukusti Koivisto, Aukusti Tuhka, Alvar Outakka ja Einari Junttila.
Näyttelytilan porrasseinälle varhaisten lappilaisaiheiden viereen on koottu Suomen kokemasta vuosien 1960-1975 rakennemuutoksesta kertovia teoksia. Esimerkiksi Mikko Rautajoen grafiikan teos Pakettipellon päässä (1974) kuvaa maatalouden ylituotannon edellyttämää laajaa rakennemuutosta, jota päättäjät ajoivat mm. pellonvarauslailla. Viljejysmaita poistettiin korvausta vastaan tuotannosta ja julkisuuteen ilmaantui yhdyssana pakettipelto. Pentti Tullan mustiksi siveltimenvedoiksi pelkistynyt teos Lapin aihe (1969) ottaa kantaa paitsi rakennemuutokseen ja luonnonsuojelullisiin kysymyksiin, myös 1960-luvun kulttuuripolitiikkaan. Olli Moision Lapinkylän kuolema (1995), Hannu Lukinin Valtosen talo (1995) ja Eero Kumpulan Suvannon kylän taloja (1974) ovat kuin muistumia autioituneesta maaseudusta ja talonpoikaisesta rakennushistoriasta. Näyttelytilan matalaan osaan sijoitettu Jorma Kuulan suurikokoinen maalaus Ruotsiin muutto (1978) kertoo työperäisestä muuttoliikkeestä, kun taas Aukusti Tuhkan vuoden 1943 pienikokoinen maalaus Sotapakolaisia on synkkä dokumentti pakollisesta kotipaikan jättämisestä.

Jälleenrakentamisen kausi toisen maailmansodan jälkeen merkitsi vakauttamisen ja kansainvälisten yhteyksien solmimisen aikaa myös suomalaisessa kuvataiteessa. Moderni taide alkoi vähitellen vakiinnuttaa asemaansa ja taide-elämässä abstraktismi sai enemmän jalansijaa. Ikkunaseinälle on koottu Kemin taidemuseon kokoelmiin kuuluvia abstrakteja teoksia Olavi Korolaiselta, Liisa Rautiaiselta ja Anitra Lucanderilta. Päätyseinän värikkäät serigrafiat, akryyliveistokset ja kineettiset valoveistokset ovat esimerkkejä lähinnä 1970-luvulla vaikuttaneesta konstruktivismista ja kineettisestä taiteesta.

Suomalainen yhteiskunta avautui 1960-luvulla, ja se sai myös taiteilijat kommentoimaan maailman tapahtumia. Mm. Biafran nälänhätä, Vietnamin sota ja Kylmän sodan seuraukseksena syntynyt ydinsodan pelko kuohuttivat suomalaista taide-elämää ja saivat taiteilijat tekemään taidetta, jossa ilmeni humanismi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toive. Esimerkiksi Väinö Rouvisen Biafran lapsi (1969), Tapio Junnon Järkäleikkuna (1969) ja Arvo Siikamäen Hoitopöytä (1972) ovat 1960-1970-luvun teoksia, joissa näkyy sodan kauhuja protestoiva yleishumaani henki. Maailman kärsimykset ja sodan pelko ovat vaikuttaneet taiteilijoihin myöhemminkin. Taidemuseon näyttelyssä on esillä aiheeseen viittaavia teoksia myös esimerkiksi Jouko Alapartaselta ja Pasi Tammelta.

Kemin taidemuseon näyttelyssä nykytaide on esillä suurella seinällä ja veistoksina museon matalassa osassa. Esimerkiksi Teuvo Ypyän Pako Impivaaraan teos (2007) kertoo taiteilijan kiinnostuksesta kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven Seitsemää veljestä kohtaan. Jokainen seitsemästä veljeksestä on omissa pohdinnoissaan, kenties miettimässä pakoa Impivaaran metsiin. Impivaara on suomalaisen mentaliteetin ymmärtämisessä käytetty vertauskuva. Erkki Alajärven puureliefissä Taiteilijan toimenkuva (1986) taiteilija itse roikkuu ristillä korppien ympäröimänä. Taustan kaiverruksissa ihmiset ja autot kiirehtivät ohitse. Taiteilijan puuveistoksessa Suomi-neito rientää Eurooppaan (1992) on myös tietoisen provokatiivinen suomenneitoineen ja siniristilippuineen.

Lisätietoja: Tanja Kavasvuo, intendentti, 040-3576991, tanja.kavasvuo@kemi.fi

Kerro tästä myös ystävillesi!

Tulostusversio sivusta

Museon yhteystiedot

Kemin taidemuseo
Marina Takalon katu 3, 94100 Kemi

(016) 258 247

Museon kotisivut

Pääsymaksut

Ei Museokortti-museo

Aikuiset 3 € Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät ja varusmiehet 2 € Yhteislippu (taidemuseo ja historiallinen museo): Aikuiset 5 € Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät ja varusmiehet 3 € ​ Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Perjantaisin vapaa pääsy

Aukioloajat

Ma Suljettu
Ti 11:00-17:00
Ke 11:00-17:00
To 11:00-17:00
Pe 11:00-17:00
La 11:00-15:00
Su 11:00-15:00

Avoinna ryhmille tilauksesta myös muina aikoina.

Kohdetta lähellä olevat museot

  • Palsa-museo
     
     

    Palsa-museo

    Taiteilija Kalervo Palsan (1947-1987) kotimökki ja Getsemane-ateljee Kittilän keskustassa.

     
  • Rovaniemen taidemuseo Korundi
     
     

    Rovaniemen taidemuseo Korundi

     
  • Tornionlaakson maakuntamuseo
     
     

    Tornionlaakson maakuntamuseo

     
  • Aineen taidemuseo
     
     

    Aineen taidemuseo

    Aineen Kuvataidesäätiön taidekokoelma.

     
  • Rovaniemen kotiseutumuseo Pöykkölä
     
     

    Rovaniemen kotiseutumuseo Pöykkölä

     
  • Pohjois-Pohjanmaan museo
     
     

    Pohjois-Pohjanmaan museo

     
  • Tiedekeskus Pilke
     
     

    Tiedekeskus Pilke

    Näe metsä puilta Tiedekeskus Pilkkeessä

     
  • Raahen museo: Kruununmakasiinimuseo
     
     

    Raahen museo: Kruununmakasiinimuseo

    Poimintoja Raahen vaiheista esihistoriasta nykypäivään vuonna 1852 rakennetussa Kruununmakasiinissa.

     
  • Särestöniemi-museo
     
     

    Särestöniemi-museo

    Särestöniemi-museo, Reidar Särestöniemen taiteilijakoti, Kittilän Kaukosessa esittelee taiteilija Reidar...

     
  • Lapin metsämuseo
     
     

    Lapin metsämuseo

    Lapin metsämuseo kertoo tarinaa Lapin suurten savottojen aikakaudesta.

     
  • Raahen museo: Pakkahuoneen museo
     
     

    Raahen museo: Pakkahuoneen museo

    Suomen vanhin museo (1862) on runsaudensarvi, joka esittelee Raahen alueen kansatieteellistä ja...

     
  • Lapin maakuntamuseo
     
     

    Lapin maakuntamuseo

    Lapin maakuntamuseo sijaitsee Rovaniemellä Arktikum-talossa.